Maassa on jäätä, vettä ja vanhaa nurmikkoa. Lämmintä 5 astetta. On päästy silti laskemaan mäkeä, kun lapset on laskeneet liukureilla postilaatikoilta pitkästi metsikköön. Mua suorastaan hirvittää, kun he sihtaavat itsensä kahden hyppyrin välistä ja jarruttavat juuri ennen edessä kasvavia puunrunkoja. Mahasta ihan kouraisee ja kasvot irvistää. Hauskaa ja aktiivista ajankulua kuitenkin! Terveellistä liikuntaa.
Joululoman ensimmäiset päivät oli jotenkin erikoisia mulla. En osannut oikein olla. Joulu meni kuitenkin hyvin ja ihan rennosti tässä kotona. Lapset oli tyytyväisiä lahjoihin ja kuusi oli kaunis. Aika väsynytkin olin varmaan siinä heti loman alettua. Olo oli vaisu.
Välipäivinä leikittiin uusilla leluilla, ulkoiltiin paljon, lorvittiin. Minä kävin kaksi yötä mökillä hakemassa omaa rauhaa. Se teki hyvää, vaikka oli aluksi jostain syystä kauhean vaikea päättää, lähteäkö vai ei. Uutenavuotena mies ampui muutamat raketit meille ja 5-vuotias esikoinen katseli niitä mielellään, joskin vähän jännittyneenä. Kuopus (3v) ajeli rekka-autollaan kävelyllä korttelin ympäri. Oli innoissaan kun sai ottaa rekan mukaan.
Minä oon valvonut aivan liian myöhään iltaisin. Nyt monena yönä yli keskiyön. Oikeasti tyhmää. Haluan alkaa siirtää itseäni vähitellen arkirytmiin, mutta iltaisin en millään meinaa malttaa. Handmade´s Tale on koukuttanut. Jännittää, pääseekö June karkuun.
Yleisesti me on oltu tosi paljon kotona nyt lomalla. Tänään vietin lasten kanssa retkipäivän ja käytiin Kirkkopuistossa katsomassa vielä isoa joulukuusta ja jouluvalaistusta. Vietiin kirjat kirjastoon ja ajettiin ostarille uimahousuja kuopukselle ostamaan. Kahvihetken jälkeen jaksettiin vielä Leon leikkimaahan, jossa viihdyttiin puolitoista tuntia. Lapsetkin oli niin innoissaan, että ei tullut edes riitaa, että mihin paikkoihin siellä mennään: kaikki oli tyytyväisiä kaikkeen. Lopulta tultiin kotiin syömään. Mies oli tehnyt ruoan valmiiksi lapsille etätyönsä lomassa. Nyt lepohetkellä ja talo rauhainen. Tyttö katsoo Peppi Pitkätossua tuossa vieressä, mies tekee töitä yläkerrassa ja poikanen nukkuu. Iltapäivällä mies ja esikoinen yrittävät luistelemaan, jos jäällä ei ole kamalasti vettä. Kuopukselle on luistimet vasta tulossa eli me jäädään hänen kanssa varmaan kotiin.
Miehellä alkaa työpäivystysviikko eli viikonloppunakaan ei voida porukalla lähteä oikein minnekään kauemmas. Uimahalliin haluaisin lapsia vielä viedä, kun kuopuksen flunssakin alkaa olla parantunut. Ja ehtiihän sinne myöhemminkin, jos ei nyt viikonloppuna. Levänneenä on hauska suunnitella yhteisiä puuhia ja retkiä.
Tiistaina palaan töihin ja lapset päiväkotiin. Se on vähän pyörinyt jo mielessä ja aluksi ahdisti, mutta nyt pääsin yli siitä. Töissähän oli ihan kivaa. Pitkällä lomalla sitä vaan tottuu niin löhöilyyn ja valvomiseen, että arki on sitten taas erilaista. Lomalla parasta on ollut lasten kanssa oleminen.
Nyt teekupin äärelle: mustikkaista rooibosta. Maistelussa tumma chai-appelsiinisuklaa, jonka sain joululahjaksi. Oikeasti oon aloitellu taas ketogeenista ruokavaliota, mutta tuo tumma suklaa käy siihen pieninä määrinä. Kirjoitan joskus lisää ketogeenisesta. Olin sillä jo viime keväänä ja kesänä, mutta syksyllä se jäi.
Eka syyskausi takana töissä. Kevätkin menee varmaan nopeasti. Hurjaa, mutta kivaa että selvisin, heh. Lomalla sitä palautuu jotenkin ihanasti omaksi itsekseen ja löytää taas sen rentouden ja rauhallisuuden. Mitenkähän siitä saisi pidettyä kiinni arjessakin? Työtä ei varmaan pitäisi ottaa niin tosissaan. Työkaveri sanoi mulle ennen lomaa, että vaadin itseltäni varmaan aika paljon. Se on niin totta. Harjoittelen kovasti siitä pois ja kaikki vinkit otetaan vastaan! Ehkä yksi keino on nukkua riittävästi, jotta jaksaa töiden lisäksi myös harrastaa ja olla läsnä lapsille. Että saa muutakin sisältöä elämään kuin työ. Se kuulostaa yksinkertaiselta ja itsestäänselvältä, mutta yllättävän helposti sitä unohtaa itsensä oravanpyörässä. 💙💛💚
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti