Tasapainoa kesäsuunnitelmiin

Ah, helpottaa. Meinasi iskeä ihan kesälomastressi. Huoli siitä, että mitä kivaa sitä tekis, jotta kesästä jäisi jotain muutakin käteen kuin pelkkää kotoilua. Vaikka sekin toki ihanaa!

Kun mielessä häivähtää sopiva määrä kateutta ystävien reissuista ja suunnitelmista, saa omaankin toimintaan vauhtia. Ei kun vaan suunnittelemaan ja toteuttamaan, jos jotain haluaa! Siinä mielessä kateuskin voi olla joskus hyödyllinen tunne. Se on merkki siitä, että ei ole omaan elämäänsä juuri nyt täysin tyytyväinen. Se on viesti, että alapa toimia, nainen!

Sain vihdoin varattua itelleni heinäkuisen reissun Helsinkiin sekä sovittua miehen kanssa ajankohdan hänen mökkireissulleen. Yhtenä päivänä poiketaan myös Tampereella aikuisseurassa ja toisena päivänä nähdään isolla lapsiperheporukalla täällä Keski-Suomessa. Jalkahoitoon pääsen ensi viikolla ja kampaaja-ajan varaan heinäkuulle. Lapset on myös menossa yökylään mummulaan tässä joku päivä, että saadaan miehen kanssa yhteistä aikaa.

Perheen kanssa on tulossa mm. rauhallista mökkeilyä mummulassa sekä liikennepuistokruisailuja kotipuolessa. Kesällä leikkipuistotkin on houkuttelevia ajankäyttöpaikkoja. Esimerkiksi Mäki-Matista voi ostaa lounaskeittoa ja viihtyä pidempäänkin. Voi olla, että juuri ennen töiden alkua piipahdetaan vielä jossain minireissussa, kylpylässä tai mökillä. Ja jos ei pidemmälle niin sitten ainakin Tarhalehdon eläinpihalla käymään tai serkkujen luo leikkimään. Tavallista mukavaa.

Nyt alkaa tuntua siltä, että kesässä on kaikkea kivaa. Ratkaisevaa oli omien menojen suunnittelu perhejuttujen rinnalle. Sitä kuuluisaa tasapainoa. 💛

Synttäreitä ja työajatuksia

Viisivuotiaan synttäritouhotukset vihdoin takana! Lapsi oli odottanut juhliaan varmaan joulusta saakka. Ei siis ihme, että hän on ollut jännittynyt viime aikoina. Kun samaan aikaan vielä ajoittui kesäloma, pitkäaikaisen kerhon loppuminen sekä uuteen päiväkotiin tutustuminen, on ilmassa ollut kiukuttelua ja hermoilua.

Kivat juhlat silti oli! Rentoa ja kotoisaa. Nyt kesä jatkuu tavallisten kesäpuuhien parissa. Leikkipuistoja, ystäviä, mökkiretkiä mummulaan.

Omat työt pyörii mielessä. Ei niistä pääse irti, vaikka yritys on kova. Tunteet menee laidasta laitaan. Mietityttää, jännittää, kiehtoo, pelottaa, ilostuttaa, kiinnostaa. Kesä tuntuu superlyhyeltä tänä vuonna. Yleensä on lomailtu vasta elokuussa, mutta tällä kertaa silloin alkaa jo arki. Pieni stressi on siitä, valuuko kesäfiilis sormien välistä. Aiemmat viisi vuotta oon saanu viettää kesät vapaasti lasten kanssa. Kotiäitinä elää jotenkin niin kuplassa, erillisenä työmaailmasta. Jatkossa kesälomat on mitä on. Mutta töihinpaluu on silti kivaa ja tärkeää meidän perheelle. Aloitus vaan jännittää.

Mulle tärkeintä tänä kesänä on olla vain perheen kanssa. Viettää rauhallisia ja onnellisia hetkiä yhdessä, halailla ja pussailla pitkin päivää sekä nauttia aamuista, jolloin ei tarvitse lähteä minnekään. Tärkeää on myös oma aika, jolla on mahdollisuus ajatella pää selkeäksi ristiriitaisista tunteista, kulkea luonnossa ja itselle tärkeissä paikoissa sekä pysähtyä hetkeen. Elämä muuttuu, mutta juuri siihen suuntaan kuin on hyvä. Vaikka se ei aina tunnukaan helpolta. Kolmantena erityisen tärkeänä asiana on ketogeeniseen ruokavalioon tutustuminen. Kirjoitan siitä eri postauksessa.

Nyt lähdetään juhannuksen viettoon appiukon mökille. Viemisiksi tein Pikkusiskon sipulipiirakan Kinuskikissan ohjeella. Reseptiin pääset painamalla tästä. Tää on ihan selkeästi mun lempparipiirakka. Toimii aina!

Tyttöjen kesken Tampereella

Koko reissuidea lähti siitä, että halusin lähteä viemään meidän vielä nipin napin 4-vuotiasta tyttöä kylpylään. Tyttöjen reissulle! Olen kaivannut esikoiseni seuraa ja tarkoituksena oli nimenomaan tehdä matka lapsen ehdoilla, hänen toiveidensa mukaan. Matkakavereiksi saatiin minun hyvä ystävä ja yksi pieni vauvakaveri. 💛

Tänään tultiin Tampereelta ja olipahan reissu! Esikoinen oli onnessaan ja jännityksessä jo siitä, kun pääsi junaan ensimmäisen kerran ikinä. Leikkivaunussa luettiin kirjoja, laskettiin liukumäkeä ja syötiin eväitä. Matka meni nopeasti. Kaulassa karkkihelmet ja taskussa Hatchimals-pikkukaverit. Voi sitten.

Maanantaina käytiin syömässä tunnelmallisessa 2h+k -ravintolassa. Lapsellekin maistui aikuisten listalta puolitettu kanapasta-annos. Illalla uintia Ilves-hotellin allasosastolla ja herkkuiltapalaa sängyssä uuden värityskirjan parissa. Kainalossa uusi pehmolelu, yksisarvinen.

Tiistaina lähdettiin katujunalla hotellin pihasta kohti Särkänniemeä. Vaikka meidän piti mennä alunperin kylpylälomalle, päädyttiin yhdistämään reissuun vähän kaikkea ja todettiin, että Ilves-hotelli sijainniltaan ja viihtyisältä allasosastoltaan sopi meille hyvin. Katujunassa saatiin vapaamuotoinen kaupunkiopastus herttaiselta vanhemmalta mieshenkilöltä, joka oli itsekin ajanut junaa aikoinaan. Pois hypättiin Särkänniemen porteilla.

Huvipuisto aukesi varsinaisesti vasta klo 12, joten pyörähdettiin Akvaariossa ihmettelemässä mm. merihevosia, rauskuja, meritähteä, värikkäitä elokuvista tuttuja kalaystäviä, koralleja, kilpikonnia, käärmettä sekä isojen kalojen syömistapahtumaa.

Akvaarion jälkeen suunnattiin Näsinneulaan munkkikahville. Mua vähän huimasi huipulla, mutta kun näkymiin tottui, tuntui jo helpommalta. Tyttö kiipesi heti katselemaan maisemia ja ihmettelemään talojen pienuutta. Hauska kokemus.

Vihdoin päästiin huvipuistolaitteisiin ja tyttö juoksi innoissaan niihin kerta toisensa jälkeen. Ei olla vuoteen käyty neuvolassa, joten yllätyin, kun hän oli jo yli 120cm pitkä. Saatiin siis samanlaiset rannekkeet neljävuotiaani kanssa! No hän kävi ainakin possujunassa, karusellissa, törmäilyautoissa, vauhtimadossa, kahvikupeissa pari kertaa ja järvikarusellissa 4-5 kertaa, menin jo laskuissa sekaisin. Hän halusi välttämättä tukkijokeenkin ja tykkäsi siitä loppulaskua lukuunottamatta. Kuulemma "ihan tyhmä laite". Yhdessä mentiin vauhdikkaimpiin. Välillä syötiin buffetissa ja minäkin sain ruokavalioni mukaisen aterian.

Paluumatkalla käveltiin tunnelmalliselle Tallipihalle ostamaan herkkusuklaata ja syöttämään kanoja voikukanlehdillä. Tyttö osti pienestä liikkeestä omilla rahoillaan hevoskoristeen, jossa sataa lunta kun sitä ravistaa. Leikkikentällä kiipeiltiin hetki ja syötiin jätskit rauhassa istuskellen. Minä ostin Finlaysonin tehtaanmyymälästä lapsille värikkäät kangaskassit. Tallipihan kohdilta hypättiin taas katujunaan, jolla päästiin suoraan hotellin ovelle. Oltiinkin jo ihan sippi. Iltapalaa kaupasta ja lepäämään, värityskirjan kimppuun ja Pikku Kakkoselle.

Illalla käytiin vielä allasosastolla uimassa ja leikkimässä merenneitoja. Merenneidoilla oli monesti joku pulma, esim. rikkoontunut pyrstö, ja delfiinit auttoivat neitoja löytämään taikakristalleja, jotka parantaisivat haaverit. Ai että oli ihanaa ja helppoa reissata esikoisen kanssa! Tästä täytyy tehdä tapa!

Tänään keskiviikkona nautittiin vielä hotellin valmiista aamupalasta ja sitten leikkihuoneen kautta kotimatkalle. Junassa oli rauhallinen tunnelma ja tyttökin jo kaipasi kotiin.

Vaikka reissussa tehtiin paljon lapsen toivomia asioita, itsekin sain tosi paljon. Oli ihana nähdä lapsen ilo, riemu ja odotus sekä se kun hän kaivautui väsyneenä kainalooni kotimatkalla junassa. Pitää kädestä paljon. 💓 Erityisen kivoja olivat myös iltahetket aikuisten kesken lasten nukkuessa sekä rupattelut mukavien ventovieraiden kanssa eri tilanteissa. Sääkin suosi.

Nyt lepoa ennen tytön synttäriviikon tohinoita. Olen luvannut hänelle merenneitokakun ja parin viikon päästä pidetään isot juhlat.