tiistai 30. kesäkuuta 2020

Kodin värejä

Mulla on ollut joku perustavanlaatuinen jumi tämän kodin kanssa. Jo pitkään on tuntunut, etten oikein viihdy täällä ja että joku täällä mättää. En ole osannut paikantaa epämukavuuden lähdettä.

Oon tykänny tässä kodissa vaaleudesta ja vaalean puun sävyistä. Ne tuo rauhaa ja ajattelun selkeyttä. Toisaalta kaipaan värejä. Aika pitkään kokeilussa on ollut vaaleanpunainen. Viime aikoina se ei ole kuitenkaan riittänyt värinkaipuuta lieventämään vaan on tehnyt mieli jotain voimakkaampaa, räiskyvämpää, rennompaa, maanläheisempää.

Ostin vihdoin kauan kaipaamani sekavärisen räsymaton. Se meni terassille ulkomatoksi. Rakastan sitä! Olohuoneeseen hankittiin ex tempore sinivalkoinen raitamatto, paksun villamaton paikalle. Muutos oli suuri. Pienikin asia voi näköjään muuttaa koko tunnelman. Voi olla, että hankin noita värikkäitä räsymattoja jatkossa lisää. Ne oli edullisiakin. Ne tuovat sellaista tunnelmaa, jota tällä hetkellä kaipaan.

Väreistä suosin tällä hetkellä sammalenvihreää ja ruosteenpunaista. Olen kuitenkin iloinnut paljon myös esim. oransseista liljoista maljakossa sekä leiskuvan punaisista pelargonioista amppelissa. Osaan mielestäni sommitella samansävyisiä juttuja yhteen, mutta hankalampaa on monenlaisten värien ja mielekkäiden tavaroiden tuominen tilaan niin, että lopputulos ei ole sekava tai liian täysi.

Ehkä tämä kotiangsti ei liity pelkästään väreihin vaan siihen vaikuttavat myös muut asiat, esim. se että mies on ollut etätöissä koko kevään enkä ole vapaapäivinä saanut olla täällä rauhassa yksin. Tai että putkiremontin takia meidän tavarat on sekaisin ympäri nurkkia, esim. ruokapöytä olohuoneessa. Tavaraa tuntuu myös olevan liikaa joka paikassa. Lasten kaapit on täynnä leluja, joilla he eivät leiki ja keittiön taso täyttyy heti kun saan sen siivottua: tavaroilla jotka ovat matkalla jonnekin omille paikoilleen. Minä nimenomaan haluaisin, että tavaroilla on omat paikkansa ja ne palautettaisiin sinne käytön jälkeen. Tekisi mieli ostaa oma dymo (tarrakirjoitin), jolla voisi nimetä hyllyjä ja laatikoita: osoittaa tavaroille paikat. Ehkäpä toteutan tuon idean.



sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Hellettä ja uimista kesäkuussa

Pari viikkoa on paistateltu nyt helteessä. Töissä meillä on onneksi ilmastointi, mutta ulkona ollaan oltu aamupäivät ja iltapäivät. Kotona meillä ei ole mitään ilmastointia. Alakerta on siedettävä, mutta yläkerran makuuhuoneet ovat olleet tukalia. Öisin on pidetty ikkunaa auki, mutta nyt parina yönä on näköjään oltukin sitten joidenkin ötököiden ruokaa: sen verran kutittaa ja paukamia on ympäriinsä.

Ensi viikolla kelit kuulemma muuttuvat ja luvassa on kylmää ja sadetta. Kylmällä nukun itse paremmin, mutta rakastan tottakai aurinkoa ja valoa. Helteellä oon kyllä ollut ihan poikki enkä ole saanut aikaiseksi paljonkaan. Meillä on ollut pari viikkoa kirppispöytä ja oon hinnoitellut sinne muutaman pussillisen lastenvaatteita. Ajatuksena oli siivoilla muitakin kaappeja, mutta enpä juuri ole jaksanut. Kirppis on tuottanut silti mukavasti. Varattiin sama pöytä vielä myöhemmälle kesälle niin saadaan viedä sinne sitten loput tavarat.

Lapset on käyneet uimassa rannalla sekä mummulan paljussa. Ostin Satulinnulle uudet Frozen-kellukkeet, mutta ei hän taida käyttää niitä: tykkää touhuta matalassa vedessä ja uida käsipohjaa. Ukkoselle ostin uimarenkaan ja hänelläkin on kellukkeet. Lapsilla alkoi nyt kesäloma, kun jäin itsekin lomalle. Lapset lomailevat koko heinäkuun, minä itse kolmisen viikkoa.

lauantai 27. kesäkuuta 2020

Kuusivuotias Satulintu

Löysin puhelimesta vanhoja kuvia parin-kolmen vuoden takaa. Ja aina uudestaan ihmetyn, kuinka Satulintu olet jo kuusivuotias. En ole käyttänyt sinusta tuota nimitystä yli kolmeen vuoteen. Nyt kasvattelet jo omia pikku siipiäsi.

Halua olisi kovasti lentää. Kerrot osaavansa etkä aina enää kaipaa vanhempiesi läsnäoloa. Paukautat oman ovesi uhmakkaasti kiinni ja raakut suutuksissasi äidit ja isät syvimpään suohon. Ja silti sinulla on halua yhtä paljon olla vielä pesässä äidin ja isän siiven alla: lämpöisessä mykkyrässä, sylissä ja kainalossa. Tahtoa puhua vauvakieltä, olla pieni.

Päiväkodissa olet saanut sosiaalista rohkeutta ja oppinut paljon kaveritaitoja. Kaverit ovat sinulle todella tärkeitä ja äitilinnun sydän repeää, kun joku kaveri ei pidäkään yhteyttä enää. Onneksi uusia mukavia kavereita on ilmaantunut ja myös jotkut vanhat ystävyydet ovat vain vahvistuneet iän myötä.

Tällä hetkellä rakastat mm. kissoja, Frozen 2 -elokuvaa, Ryhmä Hauta, piirtämistä ja pehmolelujasi. Otat pehmoja sänkyyn kasapäin ja järjestät ne tyynysi ympärille, samoin kuin äitisi lapsena. Leikit mieluiten Hatchimalseilla ja prinsessa-asuilla. Osaat kuitenkin leikkiä myös sitä, mitä kaverisi tahtovat: sekin on hieno taito. Eri kavereiden kanssa sinulla on erilaiset leikit. Päiväkodissa sanottiin, että oletkin mieluisa leikkikaveri. Muistathan kuitenkin pitää myös omat puolesi kavereiden kanssa.

Olet musikaalisesti lahjakas ja toivottavasti rohkaistut joskus jatkossa käyttämään taitojasi omaksi ja muiden iloksesi. Sinulla on uskomattoman hyvä muisti laulujen suhteen ja osaat yhdenkin kuuntelun jälkeen laulaa uutta laulua. Äitinä toivon sinulle tietysti myös äärettömän tärkeää sinnikkyyttä, jonka avulla musikaalisuuttakin voi hyödyntää esim. soitto- tai laulutaidon harjoittelussa.

Polkupyöräilet tarkasti ja haaveilet rullaluistimista. Talvella 2019 opit luistelemaan hienosti ja kävimmekin luistinradalla monia kertoja. Leikkipuistossa olet oppinut tänä keväänä laskeutumaan palomiehen putkea alas ja olet taidostasi erittäin ylpeä. Juokset korkeaakin liukumäkeä pitkin sen huipulle ja tykkäät olla ensimmäinen joka paikassa, esim. autossa tai sisällä kotona. Me vanhemmat yritämme parhaamme mukaan jakaa teille molemmille vuoroja ja pitää tilanteet reiluina. Reiluus on erittäin tärkeää. Nautit tanssista ja toivon, että joskus harrastaisit sitä lisää. Se tuntuu sinulle ominaiselta tavalta liikkua.

Olet herttainen ja ymmärtäväinen isosisko, joka joutuu aika useinkin olemaan pikkuveljen kaveritaitojen harjoittelujen kohde. Aikuisen tuki ja suuri rakkautesi veljeä kohtaan auttavat antamaan anteeksi tälle. Pikkuveli on sinulle erittäin tärkeä. Hän rakastaa sinua suuresti ja ihailee avoimesti. Veli haluaisi leikkiä kanssasi, mutta ei osaa aina vielä joustaa leikin sisällöistä. Tästä syntyy kärhämää ja harmia. Joskus kannat huolta asioista vähän liikaakin: olet herkkä lapsi.

Olet oppinut sanomaan r-kirjaimen uutteran harjoittelun jälkeen kesäkuussa 2020, onnea! Iltatoimien aikaan olet mielellään harjoitellut sitä äidin kanssa. Iltasaduista on useimmiten vastannut isä: Takkuparran tarinat ovat olleet suosikkisi. Ne ovat isäsi itse keksimiä satuja, joissa on hassuja merirosvoseikkailuja. Äiti tykkää lukea sinulle iltasaduiksi esim. erilaisia tunnekirjoja ja vanhoja suomalaisia eläinsatuja. Kummitädiltäsi saimme lainaksi nyt vähän isompien lasten kirjoja, alamme ehkä lukemaan nyt niitä: Risto Räppääjää, Onnelia ja Annelia, Maukkaa ja Väykkää.

 Olet ihana lapsi, meille suunnattoman rakas ja tärkeä.