sunnuntai 10. helmikuuta 2019

KonMarin hengessä

Meillä on taas kirppispöytä! Se on ollut nyt pari viikkoa ja kolme vielä edessä. Tällä kertaa on määräaikainen soppari eikä tavaraakaan ole kovin paljoa enää. Hyvin on siis mennyt! Pari sataa on voittoa kertynyt, pääosin pienistä ja halvoista tuotteista. Nyt ei ole edes ahdistanut hinnoitella, kun oon vaan halunnut kamoista eroon. Joitain lastenvaatteita ja vauvantarvikkeita, omia farkkuja ja toppeja, ulkovaatteita, verhoja, muutamia uusia kirjoja, vauvaleluja sekä ylimääräisiä isompien leluja. Sekalaista tavaraa, joista en ole aiemmissa konmarituksissa vielä osannut päästää irti.

Lueskelinkin taas kirjaa KonMari - Siivouksen elämänmullistava taika ja siitä muistin, miten ihanalta tuntuukaan, kun kaapit on selkeät ja siistit. Kun ei ole liikaa tavaraa eikä mitään epämääräistä vanhaa rompekasaa kaappien perällä. Ja niitäkin toki vielä meiltä löytyy, mutta kokonaisuus alkaa olla jo varsin tyydyttävä.

Oman elinympäristön selkeyttäminen antaa tilaa ajattelulle. Ja sitä oon nimenomaan tarvinnutkin tässä kaikkien työasioiden, kiperien ihmissuhdetilanteiden ja kasvatusjuttujen keskellä. Kaikenlainen turhista asioista luopuminen vapauttaa valtavasti energiaa ja sisäistä voimaa. Samalla tulee kirkastaneeksi sitä, mikä on itselle tärkeää. Tämä koskee sekä fyysisiä esineitä, arkisia tapoja että syvempiä elämänarvoja.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti