keskiviikko 30. joulukuuta 2020

Taloudellisen hyvinvoinnin tavoitteet 2021

Hyvillä mielin päästän irti vuodesta 2020: tervemenoa ja kiitos kaikesta mitä opetit!

Rakastan vuodenvaihdetta juuri siksi, että siinä on niin mainio ajankohta päästää irti menneestä ja suunnitella tulevaa. Itse suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen ei kannata kuitenkaan jäädä koukkuun ilman, että ymmärtää oman toiminnan merkityksen. Ilman omaa aktiivista tekemistä asiat eivät yleensä muutu ainakaan parempaan. Pysyvä muutos lähtee mielestäni ensisijaisesti omien tiedostamattomien asenteiden, uskomusten ja oletusten tutkimisesta ja muuttamisesta. Sen jälkeen ja lisäksi elämään on tehtävä konkreettisia muutoksia. On ajateltava ja toimittava eri tavoin kuin ennen. Siksi tulevan vuoden tavoitteita miettiessä on hyvä ajatella huolellisesti läpi myös se, millaisin konkreettisin toimin alkaa tavoitetta kohti kulkea. Ja että onko valmis ihan oikeasti antamaan itselleen luvan saavuttaa tuo tavoite. On nimittäin mielenkiintoista ja itsellekin tuttua, että tavoittelee jotain ja kun on saavuttamassa sen, alkaakin sabotoida itseään. Muutos ja uusi pelottaa ja syynä siihen ovat meidän aivot, joiden tehtävä on pitää meidät tutussa ja turvallisessa tilanteessa.

Oon loppuvuodesta keskittynyt kohentamaan myös taloudellista hyvinvointiani. Oon tosi ylpeä ja onnellinen askelista, joita oon ottanut. Oon työskennellyt rahaan liittyvien kielteisten uskomusteni kanssa ja antanut itselleni luvan kasvattaa taloudellista runsautta. Käyn parhaillaan rahaan liittyvää manifestointikurssia ja se on antanut uudenlaisia työkaluja ajattelun tueksi. Homma on vielä kesken, mutta rahasuhteeni on muuttunut jo iloisemmaksi. Uskallan esimerkiksi puhua rahasta ja haluta sitä.

Syksy opetti mulle raha-asioita karvaalla tavalla. Yhtäkkiä huomasin, että mun kaikki tilit ja rahastot olivat tyhjät kesän jälkeen. Samoin luottokortit olivat kuin vahingossa tapissa enkä saanutkaan enää maksettua niitä pois palkkapäivänä, kuten mulla on ollut tapana. Tajusin, että olin shoppaillut kesällä tunteisiin ja toki pakollisiin tarpeisiinkin, esim. lasten ulkovaatteet. Syksyllä rahaa meni mm. terveyskuluihin ja Helsingin reissuun. Herätys olikin melkoinen ja aluksi ahdisti paljon pari päivää. Nopeasti kuitenkin päätin, että tästä noustaan ja talouteni tasapainottuu, kun teen sen eteen henkisiä ja konkreettisia toimia. Annoin myös itselleni anteeksi, että tilanne pääsi tällaiseksi. Koin anteeksiannon erityisen tärkeäksi. 

Tavoitteenani vuodelle 2021 on kasvattaa puskuritilin saldoa reilusti ja säännöllisesti kuukausittain. Summa vaihtelee sen mukaan, mitä tienaan, koska palkan määrä on osasairausloman takia epävarma. Puskuri luo turvaa elämän yllättäviin juttuihin ja tänäkin syksynä olisin sellaista tarvinnut. Puskuritilin rahoihin kosketaan vasta hädässä, ei shoppailun tai muun viihteen takia. Aiemminkin mulla on ollut puskuritili, mutta olen aika usein sitten tarvinnut niitä rahoja johonkin (todennäköisesti ei-niin-välttämättömään) ja alkusyksylläkin tili oli lähes tyhjä.

Haluan oppia ennakoimaan tulevaisuutta ja isoja menoja. Haluan säästää niihin etukäteen, jotta niiden tullessa mun ei tarvitse enää käyttää luottokorttia. Jos säästän johonkin tiettyyn asiaan, esim. matkoihin, opettelen hyödyntämään siinä eri tilejä, jotka nimeän säästötavoitteen mukaisesti. Luottokortti on hyvä turva lapsiperheessä, mutta sitä täytyy osata käyttää todellisten varojen mukaan. Tavoitteenani on maksaa luottokorttilaskut pois puskuritilin kerryttämisen ohessa, mahdollisimman pian. Sen jälkeen tavoittelen raha-arkea, jossa mun ei tarvitse käyttää luottokorttia ollenkaan.

Lisäksi sijoitan rahastoihin kaikki ne rahat, joita ei muualla tarvita. Mulla on muutama rahasto, johon sujahtaa suoraan palkkapäivänä pieni summa. Kun puskuri on kerrytetty ja luottokorttivelat maksettu, kaikki ylimääräiset rahat laitan rahastoihin. Ennen palkkapäivää siirrän sinne siis vielä erikseen, jos rahaa on jäänyt yli tarpeiden.

Käytän rahaa edelleen myös itseeni ja hemmotteluihin: ne ovat tärkeitä. Laadukkaiden vaatteiden ostaminen ja kertakäyttökulutuksesta irtaantuminen ovat myös asioita, joihin aion kiinnittää aiempaa enemmän huomiota jatkossa. Kun hankintoja ja hemmotteluja suunnittelee etukäteen ja tiedostaa, millaisia tarpeita itsellä ja perheellä tulee olemaan tulevaisuudessa, on niihin helpompi säästää. Ennakointi tuntuu vielä aika vaikealta, mutta se vain tarkoittaa sitä, että sitä on harjoiteltava lisää. 

Tärkeää on myös katkaista tunneshoppailu ja tiedostaa, mihin raha menee ja miksi. Minun haasteeni on nimenomaan ollut se, että rahaa tulee säännöllisesti, mutta sitä on myös mennyt varsin sutjakasti. Minusta ostamisessa ei sinänsä ole mitään vikaa. On hyvä osata sijoittaa rahansa hyviin tavaroihin ja palveluihin, joita arjessa tarvitsee ja jotka tuovat iloa. Oman rahakirstun päällä ei kannata istua niin napakasti, että rahasuhteesta tulee kitkerä ja rahan käyttäminen estyy. Elämän on tarkoitus olla mukavaa eikä täältä saa mitään mukaansa kun kuolee. On kuitenkin myös tärkeä oppia tasapainoa ja miettiä, mitä aidosti tarvitsee ja miksi. Kuinka paljon rahaa kaipaa esimerkiksi säästöön ja mikä on se tärkein motiivi siellä oman toiveen taustalla.

Haluan vielä korostaa, että vaikka puhun nyt sijoittamisesta, säästämisestä ja raha-asioiden suunnittelemisesta, se ei tarkoita, että mulla olisi jotenkin suuret tulot tai paljon varallisuutta. Kyse on asenteesta ja tavasta ajatella. Kyse on pienistä säännöllisistä summista ja uskosta siihen, että ajan myötä rahaa on kertynyt säästöön.

Elämässä voi olla myös hetkiä, jolloin asennekaan ei auta vaan kaikki rahat todellakin menevät ihan pakollisiin juttuihin. Silloin on ymmärrettävää, että säästöön ei jää yhtään mitään. Silloin on usein kyse äärimmäisestä köyhyydestä, jollaista Suomessakin valitettavasti on paljon. Itsekin olen sen lapsena kokenut ja se on vakavasti traumatisoivaa. Siksi on tärkeä myös käyttää rahoja hyväntekeväisyyteen ja antaa omastaan muille. Toisia voi auttaa sen verran kuin pystyy ja jos ei tällä hetkellä pysty, siitäkään ei tarvitse kantaa huonoa omatuntoa. Auttaa voi myös monella tavalla, esim. lahjoittamalla käytettyjä lasten leluja ja vaatteita uusiin koteihin. Tai käydä naapurin puolesta ruokakaupassa. Tai viedä naapurille sämpylöitä, joita leivoit. Uskon, että raha ja kaikenlainen hyvä kyllä palaa sellaisen luo, joka käyttää sitä muiden ihmisten hyväksi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti