Joulua jo odotan!

Mikähän siinä joulussa on, että sitä niin odottaa aina? Minä odotan jo nyt joulukuusta ja sen koristelua lasten kanssa, rauhallista tunnelmaa, joulun tuoksuja, tunnelmavaloja, joululauluja ja perinteisiä syömisiä, sitä kun lapset saavat kokea joulun erityisyyttä. Sitä että ei ole kiire mihinkään ja ollaan vaan.

Oon tehnyt pienen varaslähdön ja soitin joululauluja tässä jo parina päivänä pianolla. Perustelin sen itselleni siten, että täytyyhän niitä harjoitella etukäteen. :D Eilen meillä kävi pianonvirittäjä, niin nyt kelpaakin soitella! Tunnelmavaloja on laitettu vähitellen. Viime jouluna oltiin juuri ja juuri selvitty muutosta ja saatu tavarat paikoilleen. Joulun odottaminen jäi jotenkin ihan välistä tuolloin. Nyt sitä sitten senkin edestä.

Pari kertaa on leivottu jo pipareita Satulinnun kanssa. Mietin tässä vain sellaistakin, että kun yleensä moni aina vähän kainosti kertoo, että laittoi jo marraskuussa jouluvalot, samoin kuin itsekin hain perusteluja itselleni joululaulujen soitteluun. Niin sitä vaan, että oikeastihan sillä ei ole yhtään mitään väliä, milloin kukin alkaa joulua fiilistelemään! Ei mua ainakaan haittaa, jos joku leipoo luumutorttuja syyskuussa tai antaa jouluvalojen loistaa kevääseen asti! Antaa mennä vaan! 

Ei ollut helppo homma viritellä tuo tähti tuohon suoraan, kiitos miehelle joka laittoi sen, nyt tuohon ei saa koskea yhtään

Herkkulounas: itse tehtyä ja marinoitua seitania sekä ruusukaalia, paprikaa ja sieniä