On saatu nyt pidettyä viikonloput melko rauhallisina ja rentoina. Tajusin juuri, että nykyään iloitsen tosi paljon viikonlopun saapumisesta. Aiemmin en noteerannut viikonloppuja juurikaan, ne eivät tuntuneet mitenkään erityisiltä. Ne olikin niin täynnä kaikkea tekemistä ja menoa. Nyt tuntuu, että saadaan lepoa paremmin ja ollaan perheen kanssa enemmän yhdessä. Ihanaa.
Mua aina jotenkin huvittaa, kun imuroin usein sunnuntaiaamuisin. Luulen nimittäin, että monessa kodissa sunnuntai jos jokin on nimenomaan se lepopäivä, mutta itse nautin, kun voin siivota rauhassa miehen leikkiessä lasten kanssa. Viikonloppusiivouksiin liittyy kuitenkin mulla aina se, että mitään en tee väkisin. Jos homma alkaa puuduttaa, jätän sen suosiolla kesken. Siivoan ilokseni. Arkena sitten joskus joutuu imuroimaan lattiat ja tiskaamaan tiskit, vaikka ei aina huvittaisikaan. Muuten sotkut kasaantuu hetkessä.
Siivouksesta tulikin mieleen, että meillä on kyllä koti pysynyt nyt mukavan siistinä säännöllisen siivouspalvelun aloittamisen jälkeen. Siistijät käyvät meillä kahden viikon välein ja siinä välissä pidetään siisteyttä yllä itse. Kyllä siinä jää itsellekin tekemistä: pienet lapset ehtii sotkemaan. Juuri ennen siistijöiden tuloa järjestelen meidän tavarat suunnilleen paikoilleen, jotta heidän on nopeampi siivota sovitut jutut. Samalla tsekkaan koko perheen lakanat ja pyyhkeet ja aika usein vaihdan ne siinä samalla.
Tämmösii ajatuksii tänään. Nyt on hyvä rentoutua vielä sohvalla ja nauttia viikonlopun tunnelmasta, kun on lattiat siivottu, tiskit koneessa ja vessa pesty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti