torstai 28. maaliskuuta 2019

Viherseinä sisätiloihin

Heräsin tänään viiden maissa. Nuorimmainen halusi vessaan eikä enää nukahtanut kunnolla sen jälkeen. Itsekin pyörin sängyssä, kunnes kuudelta noustiin. Nyt istun yläkerran aulan sohvalla teekupin kanssa, lapsi katsoo lastenohjelmia ja yritän pitää hänet hiljaisena, kun toiset vielä nukkuu. Kello on 6.30.

Olen ollut tosi iloinen kasvihyllystä, viherseinästä, jonka sain toteutettua valmiiksi tällä viikolla. Nyt se ilostuttaa tässä yläkerrassa ja nauttii kevään aamuauringosta. Sain idean Kotivinkki-lehdestä ja tartuin siihen heti. Se oli helppo toteuttaa. Ostin tavallisen ja kevyen, valkoisen, kolmitasoisen seinähyllyn. Viikonloppuna appiukko-numero-2 oli meillä muissa korjaushommissa, niin kiinnitti hyllyn samalla vatupassin avulla. 

No nyt esikoinenkin on hereillä, hain hällekin banaania ja tein paahtoleivät molemmille. Istutaan kolmestaan, kuopus potkii mua hellästi villasukat jalassa ja isompi nauttii, kun sai evästä sohvalle.

Mutta kukkahyllystä. Kävin läheisessä Plantagenissa ostamassa useamman pienen kasvin ja niille ruukut. Yritin valita mahdollisimman tavallisia ja vaaleita ruukkuja, koska niin neuvottiin lehdessä. Siten kukat pääsevät enemmän esiin. Toki osa ruukuista oli myös vanhoja.


Kokonaisuudessaan meni noin 45 minuuttia, kun järjestelin kasvit hyllyyn. Vaihdoin muutaman kerran ruukkuja ja kokeilin erilaisia sommitelmia. Kun sisustan, kuuntelen sisäistä fiilistä, joka kertoo aika nopeastikin, että toimiiko joku juttu. Onnistunut lopputulos tuntuu kevyeltä, luontevalta ja rauhalliselta. Jos mielessä pyörii epämukava olo, yleensä hommassa vielä mättää joku. Joko tavaraa on liikaa tai liian vähän, tai sitten väreissä on jotain pielessä. Tai tavarat eivät asetu sopuisasti toistensa kanssa. 

Muutama minikasvi jäi yli. Vein ne esikoisen huoneeseen, mistä hän oli kovin tyytyväinen. Aika hyvin onnistuin hankkimaan sopivan määrän. Yritin olla tarkkana kaupassa etten ostaisi innoissani liikaa. Vanha ruskea ruukku kävi myös hyvin kokoelmaan.

Olen tosi iloinen, että sain tämän aikaiseksi. Monesti sisustusjutut jäävät pikkulapsiarjen jalkoihin. Nyt voin ihastella vihreitä kasvejani heti kun astelen aamulla makuuhuoneesta. Vielä kun saisi ne pysymään hengissä. Yritän kastella vain kerran viikossa.

By the way, kello on nyt 7.28. Tasan tunti meni tällaisen pienen jutun kirjoittamiseen lasten touhutessa koneen ympärillä. Valokuvakin oli jo otettu aiemmin. Telkkarissa menee Popi-kissa, yksi mun suosikeista.

1 kommentti:

  1. Onpa kaunis. Rakastan viherkasveja, mutta valitettavasti rakkaus ei ole molemmin puolista ja usein käynkin kasvien kohtaloksi...

    VastaaPoista