perjantai 10. maaliskuuta 2017

Ukkosen soseet

Huoh. Vihdoin ehdin istahtaa alas ja nauttia ison kupin teetä rauhassa. Viimeiset pari päivää on olleet kuormittavia. Vauvalle on tullut edellisten viikkojen aikana ensimmäiset alahampaat ja samaan aikaan on aloiteltu antamaan soseita. Tavallisesti niin tyytyväisellä vauvalla, jota kutsun Ukkoseksi, onkin ollut nyt aiempaa enemmän itkuisia hetkiä. Päiväunirytmikin on häiriintynyt eikä itsellä ole ollut sitä tavanomaista lepohetkeä molempien nukkuessa yhtäaikaa keskellä päivää. Iltapäivisin mies on hoitanut paljon meidän asioita, esim. tyhjentänyt kirppiksen, joten olen ollut paljon yksin lasten kanssa.

Olen ihan nauttinutkin siitä, että saan tarjota vauvalle soseruokaa. Aiemmin pidin sitä työläänä, mutta on hauska nähdä, miten Ukkonen availee suutaan ja syö taitavasti porkkanaa, bataattia, mangoa ja luumua.



Viimeiset kaksi päivää on olleet itkuisempia. Huomenna pidetään varmaan vähän taukoa soseista, kunnes aletaan kokeilla kaurapuuroa. Tarkkaillaan reaktioita. Jos ihmeempää ei ilmene, tarjoillaan uusia makuja ihan rohkeasti.

Muistelen, että esikoisen, tyttösen, Satulinnun, sosemaistelut etenivät aikoinaan melko hitaasti. Oltiin varmaan epävarmojakin ja tuntui hankalalta valita, mitä sosetta kokeilisi seuraavaksi. Lapsi kasvoi hyvin hidastelusta ja varovaisuudesta huolimatta. Nyt minulla on vähän ronskimpi ote. Ukkonen näyttää itsekin tykkäävän lusikkahommista, joten ääntä kohti!



Satulintu maisteli lihaa ensimmäisen kerran ehkä joskus vuoden ikäisenä. Se oli sellainen arkea helpottava päätös, vaikka pitkään mietin, miksi antaisin lapselle lihaa, jota en itse syö. Nykyään tyttö syö sekä kasvis- että liharuokia. En ole edes miettinyt, miten Ukkosen kohdalla tehdään. Hmm. Tietysti haluaisin, että meidän koko perhe söisi ainoastaan kasvisruokaa. En ole sitä mieheltä kuitenkaan vaatinut. Kirjoitan joskus lisää tästä, kuinka minulla ja miehelläni on niin erilaiset ruokamieltymykset. Monet minun herkuistani ovat hänen inhokkejaan ja päinvastoin. Pärjätty kuitenkin on ja mieskin on alkanut syödä enemmän kasvisruokia kuin ennen.

Mietin vain tässä, kuinka söpö Ukkonen onkaan maiskuttaessaan soseita. Voi vauvoja! <3

2 kommenttia:

  1. Ps. Ja oltiinhan me tietysti varovaisia esikoisen sosemaisteluiden kanssa, koska hän oli niin itkuinen ja vatsavaivainen muutenkin. Sekin varmasti vaikutti asiaan.

    VastaaPoista
  2. Hienoa että teillä maistelut alkoi hyvin. Mekin alettiin sosemaistelut, mutta ne ei ihan uppoa. Muutenkin tyttönen näyttää viettävän ramadania: päivisin ei oikeen maita mikään mutta hämärän tultua maitoa killitetään aamuun asti.
    "nattsnakk"

    VastaaPoista