Perjantaina oli hankala aamu. Ärisin esikoiselle (2v 9kk), kun sain tuhannetta kertaa sanoa, että kenkiä ei laiteta ensimmäisenä lähdettäessä ulos. Muutenkin oli takkuista. Siis minun päässä. Oltiin herätty varhain ja aikakin tuntui matelevan. Vihdoin päästiin kotipihaan leikkimään. Aurinko paistoi. Avauduttuani whatsuppissa miehelle aamun ankeudesta ja huonoäitipokaalin voittamisesta sekä nuuhkittuani raikasta talvi-ilmaa alkoi mielikin keventyä.
Minuun vaikuttaa tosi paljon auringonvalo ja sen lisääntyminen. Ensi syksynä voisin kyllä hankkia meille kirkasvalolampun, jos se lieventäisi pimeyden tuomaa väsymystä.
Viime aikoina ulkoilu onkin alkanut taas innostaa. Olisiko syynä nimenomaan tuo valo ja sen ansiosta lisääntynyt energisyys. Myös seisomalauta on ollut tosi hyvä hankinta! Esikoinen seisoo kyydissä tyytyväisenä vaunukoppaan nojaillen. Vauva nukkuu, matka joutuu ja minun kunto kasvaa kahta lasta työntäessä. Päästään siis muuallekin kuin kotipihaan.
Siihen perjantaiseen vielä. Että selvästi piristyin oltuani ulkona. Parin edellisen viikon aikana onkin ulkoiltu joka päivä vähintään 1,5 h kerralla. Sen verran meiltä menee aikaa kun käydään esim. leikkipuistossa. Joskus ollaan vain kotipihassa: tehdään lumiukkoja ja lumipupuja, tutkitaan jäniksen jälkiä lähimetsässä, pulkkaillaan, tehdään lumitöitä, lapioidaan ja kerätään lumipaakkuja sankoon. Siis aamupäivisin. Iltapäivisin mies vie esikoisen ulos.
 |
| Ihanassa Mäki-Matin perhepuistossa |
 |
| Kaverukset, synttärikakku ja pillimehut meidän kotipihassa |
Olen alkanut kaivata raikasta ilmaa, jos ei jostain syystä olla ulkoiltu. Ulkona lapselle ei tarvitse myöskään keksiä koko ajan ohjelmaa, kun siellä ei tylsisty. Tarttuu heti lapioon ja alkaa hommiin. Minä taas nautin auringosta ja maaliskuusta, joka lupailee kevättä. Ja siitä että meillä on ihan ikioma piha. <3
Oma piha on kyllä ihana, siellä voi vaikka vasn piipahtaa ulkona, varsin kätevää ku poikonenhi vähä kasvaa. Mekin ollaan nautittu valon määrän lisääntymisestä, siitä että pimeä kaamos on ohi. Tällä viikolla juhlitaan auringon paluuta kaupunkiin! Meillä on koira joka tuo päivittäiset "pakkoulkoilut", mutta samalla se on hyvää ajanvietettä, yksi ulkoilutus vie nopiasti ainakin tunnin, mielellään pari. Ja ulkonaolo ei hallaa tee vaikkei kyllä aina natsais joka säällä eikä varsinkaan pimiään aikaan.
VastaaPoista*nattsnakk*
Joo nyt vasta olen oikein tajunnut tuon oman pihan ihanuuden ja helppouden. Ja kevättä ja kesää odotan kovasti, että on vieläkin helpompi vain avata ovi ja kirmata luontoon. Ja päästää lapset jo edeltä ja pihassa voi tehdäkin sitten kaikkea mukavaa, esim. juoda kahvit aamuauringossa. Olenkin jo suunnitellut vähän uusia pihakalusteita etupihalle ja istutuksia myös pohdiskellut. <3 Hih aivan innostuin taas!
VastaaPoistaHuh kaamos, mietinkin yhtenä päivänä, että minusta ei olisi asumaan yhtään pohjoisempaan. Jo näillä korkeuksilla pimeä aika on tarpeeksi pitkä. Ei aina kai ole ollut näin, vaan tuntuu, että vasta vanhemmiten (ikää jopa 33v, heh) on alkanut tehdä tiukkaa pimeys. Tai sitten se johtuu siitä, että on kotona niin paljon, että ehtii sen huomaamaan niin hyvin. Nyt on ihmetelty miehen kanssa, että iltakuudelta on vielä valoisaa, ihmeellistä! :)