Hässäkkää ja suuria pieniä iloja

Viikonloppu oli raskas. Mies reissasi kavereidensa kanssa Kuopiossa perjantaista sunnuntaihin ja vauva sairastui sillä välin täällä kotona. Näinä päivinä olen venyttänyt itseäni niin moneen kuin olen pystynyt, joutunut tekemään liikaa ja liian yksin. Tänään takki alkaa olla tyhjä. Mies tuli eilen kotiin, mutta lapsi on sairastanut edelleen. Kuumetta siis ja kaikkea siihen liittyvää oheissählinkiä.

Kaksi päivää jaksoin hyvin itsekseni hämmentää tätä sekametelisoppaa. Mieliala oli rakentava, tyyni ja ratkaisukeskeinen. Olen tyytyväinen itseeni. Ehkä oli pakko asettaa itsensä jonkinlaiseen selviytymismoodiin, jotta pärjäsi. Satulintu oli leikkimässä anopilla lauantain ja se auttoi huomattavasti sitä päivää. Eihän tästä olisi mitään tullut muuten. Parin päivän jälkeen alkoi kuitenkin omakin jaksaminen rakoilla.

Vauva-Ukkonen on ollut siis kuumetaudissa. Kovimmat kuumehorkat on olleet iltaisin, jolloin on jo reilusti ennen iltapuuroaikaa lähdetty aivan yllättäen nukkumaan, kun lapsi on totaalisesti nuupahtanut minun käsivarsille. Se on ollut pelottavaa, kun hän makaa siinä sylissäni tajuissaan, mutta liian väsyneenä tekemään mitään, tulikuumana. Tietysti olen antanut heti särkylääkettä, mutta ei sekään heti tehoa ja nestemäisen panadolin jälkeen hän oksensi. Panadol on suht jämäkkää soosia ja sitä täytyisi niellä aika paljon, jotta annostus täyttyisi. Eikä se limaisella ja tukkoisella kurkulla olisi helppoa itsellekään. 

Oksennusta on siis siivottu pariinkin otteeseen, itselle tuli migreenikin yhtenä iltana ja yöt on valvottu illasta aamuun. Päivisin vauva ei ole nukkunut kuin enintään 45 minuuttia kerrallaan. Ja jotta ei olisi ollut turhan helppoa, niin perjantaina alkoivat myös menkat, jolloin en todellakaan ole parhaimmillani muutenkaan. Onneksi jääkaappi on sentään ollut täynnä ruokaa eikä ole tarvinnut kokata. Kaikki ylimääräinen aika on mennyt Satulinnun kanssa puuhastelemiseen tai omaan syömiseen tai suihkussa käymiseen. Iltaisin olen mennyt sänkyyn heti lasten jälkeen, tosin vauvaa on pitänyt lohduttaa tosi paljon iltaisin ja öisin. Ja juottaa joka välissä ja mitata kuumetta ja vaihtaa kakkavaippaa. Aikamoista, sanon minä.

Ehtiväinen pikkumies jo parantumaan päin, aina potan tai vessaharjan kimpussa

Joitain haastavia juttuja:

- Vaipanvaihdot on nykyään hankalia Ukkosen kanssa, kun kääntyilee niin kovasti. Usein on kakassa hoitoalusta, alusharso tai aikuisen kädet, joskus myös lattia, lapsen kädet tai aikuisen paita.
- Satulinnulla on ollut viime päivinä kova äiti-ikävä. Mummulaan lähtiessä itki niin paljon, että mummun piti tuoda tyttö vielä takaisin. Päädyttiin kuitenkin siihen, että menevät mummulaan ja iloiseksihan se reissu oli kääntynyt. Olivat telttailleet, syöneet jätskiä, maistelleet kasvihuoneen tomaatteja ja käyneet katsomassa lampaita.
- Satulintu itki yöllä kun "isi lähti"
- Vauvan päiväunirytmit ovat viikonlopun jälkeen aivan sekaisin
- Myös Satulintu valvoi kaksi tuntia ensimmäisenä yönä vauvan sairastaessa
- Henkisesti raskasta hoitaa tosi kipeää lasta yksin
- Ostamani uusi kirja polttelee enkä ole ehtinyt syventyä siihen riittävästi
- Aivan liikaa multi-taskingia koko ajan, ts. liikaa yhtäaikaista tekemistä
- Aina pitää olla tekemässä tai tarjoamassa ruokaa jollekin
- Univelka
- Migreeni
- Joustaminen kaikista omista tarpeista
- Takapihan pikkuruisen nurmikkokaistaleen näkeminen (ruoho on edelleen ajamatta)


Joitain onnellisia juttuja:

- Retkieväiden syömistä milloin ulkona, milloin yläkerran sohvalla
- Keinumista ja hurjia vauhteja yhdessä tytön kanssa
- Hyviä lastenohjelmia

- Lohtuviestejä omalta äidiltä ja tukea anopilta

- Tyyntä asennetta haasteissa

- Hiekkalaatikkoleikkejä ja kukkien kastelua tytön kanssa
- Vauvan hymyjen lisääntyminen kun alkanut tervehtyä vähitellen
- Ystävän tuki ja tsemppi, lupa avautua kaikesta
- Omat ruukkumansikat, joita orava ei ole enää päässyt syömään, ähäkutti!
- Leikkipuistoretki
- Sain kylvetettyä molemmat yksin perjantaina
- Lapsen piirustuspuuhat, jotka on taas keksitty pitkän tauon jälkeen
- Lapsen ihanat sanomiset, selitykset ja tarinat
- Kolmevuotias leikkaamassa ruohoa saksilla <3
- Olen onnistunut huomioimaan Satulintua tilanteeseen nähden melko hyvin ja hän on ollut pääosin tyytyväinen
- Olen oppinut näkemään Satulinnusta, milloin hän tarvitsee erityistä huomiota ja hellyyttä. Se on yleensä silloin kun hän alkaa kiukutella.
- Vähän jätskiä ja Dominoita
- Purkkiruokaa, einestä ja ja itse tehtyä kasvislasagnea
- Vauvan sängystä kuului ensimmäisen kerran: "äi-ti, äi-tiiii!" 💗💗💗
- Anoppi sanoi yhtenä iltana, että voi tulla vaikka heti meille yöksi, tueksi ja turvaksi. Tuli kyyneleet silmiin tuosta eleestä, vaikka ei hänen sitten tarvinnutkaan tulla.

Muun muassa näitä meni valmiin pitaleivän väliin

Käytettiin Ukkosta tänään lääkärissä. Kaikki kunnossa, ei korvatulehdusta, keuhkot puhtaat. Oli nuori ja asiallinen lääkäri, kyseli paljon eikä väheksynyt meidän huolta, vaikka kyseessä onkin luultavasti ihan tavallinen virusinfektio. 

Perjantaina alkaa miehen työpäivystysviikko. Sitä ennen pitäisi tasata näitä väsymysoloja ja kerätä energiaa. Tiedossa kuulemma paljon töitä. Oma aika lataa parhaiten, ja hiljaisuus, rauhallisuus sekä uni. Se että saa tehdä keskeytyksettä omia juttuja. Ehkä se on juuri raskainta arjessa pienten lasten kanssa. Siis se, että aina minun ajatukset ja tekemiset keskeytetään. Aina on joku, joka tarvitsee jotain ennen minua. Oman itsen sivuun laittaminen ja jatkuva muille tekeminen. Onneksi näistä naperoista saa myös älyttömästi voimaa. Joka päivä ihmettelen, miten on saatu aikaiseksi tällaiset lapset. Miten nämä on näin uskomattomia tyyppejä, jotka säteilevät valoa ja iloa ympärilleen. <3