keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Mieli avoinna

Olen viime aikoina alkanut yhä enemmän ajatella, että kaikella on tarkoituksensa ja voin kohdata uusia mielenkiintoisia asioita pitämällä vain mielen avoimena. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritän unohtaa, miten olen ennen tehnyt tietyt asiat tai mitä luulen tarvitsevani nyt. Kuuntelen enemmän sisäistä ääntäni ja seuraan sitä. Määrittelen itseäni etukäteen mahdollisimman vähän ja pyrin olemaan asettautumatta mihinkään kategoriaan. Päinvastoin annan itselleni luvan innostua kaikesta mitä vastaan sattuu tulemaan ja mikä tuntuu hyvältä tai miellyttävän jännittävältä. Jos toimii niin kuin on aina ollut tapana, ei voi kehittyä. Ja minä haluan kehittyä.

Suhtaudun mielenkiinnolla ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kiinnitän erityistä huomiota uusiin asioihin, joista ensimmäisenä mieleeni tulevat lauseet "en kuitenkaan pysty siihen", "se on minulle vaikeaa" tai "mutta kun en ole koskaan ennen". Sellaisia tekemisiä minun kannattaa alkaa järjestää itselleni, koska niiden toteuttamisesta voimaannun. Suon itselleni mahdollisuuden kokeilla uutta ja etsiä sitä, mikä juuri minua kiinnostaa.


Joskus huomaan, että avoin mieli antaa minulle ihan oikeasti juuri sitä, mitä sillä hetkellä tarvitsen ja oikeasti haluankin. Esimerkiksi osallistuttuani ystävän polttareissa tankotanssiin, ilmoittauduin heti seuraavana päivänä tankotanssikurssille. Vaikka polveni sitten kipeytyi kovasti ja tankoilu jäi tauolle, olen vihdoin päässyt kaipaamani yin-joogan pariin. Niitä kun järjestetään samassa paikassa.

Tai viime viikolla, kun ostin ex tempore alennusmyynneistä kirjan nimeltään Eroon tunnesyömisestä (Stahre, L. & Ryd, V. 2015). Kuljeskelin kirjakaupassa ja törmäsin siihen sattumalta, se oli viimeinen kappale tuota kirjaa. Vaikka yritän nykyään hallita ostohalujani ja yritin jättää kirjan ostamatta, se kiinnosti tosi kovasti. Lopulta ostin sen ja vähän murehdinkin, että tulikohan nyt ihan hutiratkaisu. Ensimmäisistä sivuista alkaen olen kuitenkin ollut totaalisen vaikuttunut ja innoissani siitä, miten hyvin se sopii minun tämänhetkisiin kehityshaasteisiin ja antaa minulle vahvistusta ja uuttakin ajateltavaa. Juuri tällaista olin kaivannut!

Avoin mieli voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että lehteä selaillessasi huomaat vahingossa mainoksen sellokonsertista. Yleensä et kiinnittäisi siihen mitään huomiota, koska et ole ikinä ennenkään hyödyntänyt mainoksia saati viitsinyt konsertteihin. Mainosta lukiessa sinulle tulee kuitenkin mieleen, että olet oikeastaan aina tykännyt sellon pehmeästä äänestä. Kysymys kuuluu, tartutko tilaisuuteen vai annatko sen mennä ohi. On ihan ok todeta, että "okei, ehkä joskus menen kuuntelemaan selloja, mutta nyt ei huvita/ehdi/jaksa". Joskus kannattaa kuitenkin seurata niitä vaistonvaraisiakin ajatuksia siitä mikä voisi olla mukavaa uutta tekemistä. Niissä ajatuksissa on monesti viisautta, joka muuten jää helposti tottumusten taakse piiloon.

Ehkä menet konserttiin tämän yhden kerran ja se rentouttaa sinua raskaan työpäivän jälkeen. Konsertilla on silloin ollut tehtävänsä elämässäsi. Tai tapaat siellä sattumalta jonkun vanhan tutun. Tai tylsistyt ja toteat, että ei tämä ollutkaan sinun juttusi. Etpähän siis mene sitten toiste. Ehkä muistat musiikkia kuunnellessasi muitakin vanhoja mieltymyksiäsi, joiden pariin voisi olla mukava palata. Ehkä muistat, että lauloit kuorossa ja olet kaivannut sitä. Kotiin palattuasi löydät netin kautta sekakuoron ja ilmoittaudut rohkeasti uudeksi laulajaksi. Tai ostat liput johonkin muuhun konserttiin. Tai mitä vaan. Kun antaa asioille mahdollisuuden, voi päätyä minne vain! Uskallatko kokeilla?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti