lauantai 22. heinäkuuta 2017

Unikuvioita

Viime aikoina olen nukkunut liian vähän. Olen jumittunut iltaisin telkkarin ääreen ja aamuisin tuntenut sen karvaasti silmäluomissani, jotka ovat uhanneet painua takaisin kiinni lasten jo kömmittyä meidän sänkyyn. Tänään minun piti ottaa jopa pienet tirsat sohvalla iltapäivällä, kun väsytti niin raakasti. Onneksi mies oli kotona, jolloin nokoset olivat ylipäätään mahdolliset. Useimmiten vauva herättää meidät noin klo 6. Yritetään siinä olla hissukseen, mutta viimeistään 20 minuutin sisällä lastenhuoneesta tepsuttelee virkeä kolmevuotias, joka hihkuu kuullessaan, että "on aamu, saa herätä".

Illalla keitellään iltapuurot noin klo 18. Ollaan saatu ihanasti tätä aikaistettua ja tämä aikataulu sopii nyt hyvin koko meidän perheelle. Iltapalan jälkeen minä vien Ukkosen iltatoimille ja nukkumaan. Erittäin simppelit hommat hoitopöydällä: pesu, rasvaus, uusi vaippa, yöpaita, yritys hampaiden harjaamiseksi sekä hyvät yöt isille ja isosiskolle. Makuuhuoneessa laitan vauvelin sänkyyn, annan kissa-unilelun, peittelen, sanon hyvät yöt ja lähden nopeasti. Joinain iltoina käyn lohduttamassa itkevää, mutta yleensä ei ole tarpeen. Usein poikanen nukahtaa nopeasti itsekseen vähän hyöritttyään ja mahalleen käännyttyään.

Mies on vetovastuussa Satulinnun unitoimista. Kylppärissä ollaan yhtä aikaakin. Tyttö liimailee tarroja tarravihkoonsa potalla istuen. Pesujen jälkeen siirrytään hänen huoneeseensa ja silloin minä käyn heti antamassa iltapusut ja sanomassa hyvät yöt rauhassa. Tässä vaiheessa olen siis jo vienyt vauvan nukkumaan. Liimataan pari tärkeää iltatarraa lapsen sängyn reunaan ja sitten on peittelyn vuoro. Jutellaan ehkä päivästä, kiitetään toisiamme ja sanotaan kauniita sanoja. Onnellinen ilmapiiri. Sitten tyttö sanoo iloisesti: "Hyvää yötä äiti, mene jo muihin töihin, vaikka tiskiä laittamaan" ja silloin on minun aikani lähteä. Joka ilta siis nuo samat sanat. Peittelen tytön piiloon peiton alle, koska haluaa piileksiä isiltään. Läpsystä vaihto ja mies jatkaa rasvaamisilla, iltasaduilla ja unilaululla, joka on muuten nykyään Oravan pesä.

Sitten pari sanaa omista unirutiineistani. Itselleni on tärkeää, että koti on suhteellisen siisti päivän jälkeen. Monesti leluja jää lattialle ja tiskiä myös, mutta suurimmat sotkut selvitetään. Kofeiinipitoista teetä en voi juoda enää kuuden jälkeen enkä kahvia iltapäivällä. Iltapalan syön joskus 20-21 maissa, kun lapset nukkuvat ja pakolliset kotihommat on tehty. Usein juodaan miehen kanssa iltateet, minä ilman sitä kofeiinia.

Lähiaikoina olen mennyt nukkumaan vasta 22.30 maissa. Se on liian myöhään, mutta en ole malttanut mennä aiemmin. Samoihin aikoihin mies käyttää unisen Satulinnun pissalla. Hiivin makuuhuoneeseen, jossa vauva nukkuu mahallaan omassa pinnasängyssään. Ihastelen häntä hetken ja jaksan ihmetellä, kuinka tämä lapsi on ollut niin hyväuninen. Huoneeseen on ihan helppo mennä lapsen nukkuessa: ei ole vaaraa että hän heräisi.


Mies tulee sanomaan vielä hyvät yöt minulle sänkyyn. Usein hän jää vielä valvomaan omien harrastustensa pariin. Pötkötellään, jutellaan, ihastellaan lasten tekemisiä ja oppimisia. Juuri ennen kuin käyn nukkumaan, käytän minuutin tai pari itsekseni siihen, että ajattelen kiitollisena sinä päivänä kokemiani kivoja asioita ja toivon mielessäni koko perheellemme levollista ja turvallista yötä. Sen jälkeen on hyvä mieli rauhoittua nukkumaan. Yleensä käännyn oikealle kyljelleni, laitan oikean käden suoraksi alas eteen ja vasemman koukkuun tyynyn viereen ja hops, hyppään Nukkumatin sinisen auton takapenkille. Tutut rutiinit auttavat nukahtamista niin lapsilla kuin aikuisillakin.

Unella on valtava, kunnioitusta herättävä voima. Riittävä uni antaa ihmiselle voimaa olla, tehdä ja iloita. Vähäinen tai huono uni rampauttaa nopeasti. Raskauksien ja pikkuvauva-aikojen jälkeen hyvää unta osaa kyllä arvostaa.

Kaikille oikein hyviä, pitkiä ja levollisia unia!

Ps. Tänään menen aikaisin nukkumaan.

2 kommenttia:

  1. Uni on kyllä mahdottoman tärkeää! Hetki sitten miehen ollessa lomalla toteutimme yövieroituksen, joka sujui tosi hyvin ja nyt meillä nukutaan n. 20-06 keskeytyksettä ja mä olen kuin uusi ihminen :) Ihanaa muistaa miltlä tuntuu herätä levänneenä ja virkeänä aamulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi miten ihanaa! <3 Hienoa että vieroitus meni kaiken lisäksi sujuvasti! Joo se virkeys on upea tunne ja kun sen oli ihan ehtinyt unohtaa välillä. Upeaa kyllä teidän pitkät unet! :)

      Poista