maanantai 14. elokuuta 2017

Arjen suunnittelua uusin silmin

Nyt juuri on oikea aika pohtia meidän arkea. Vaikka me vietetään kesälomaa vielä ihanat pari viikkoa, syksy lähestyy ja samalla kaikki syksyiset jutut, esim. lapsen kerhon alkaminen. Siinä samalla on hyvä päivittää koko perheen kalenterit ja suunnitella periaatetasolla, miten koko nelihenkinen perheemme saa riittävästi sitä mitä tarvitsee ja kaipaa: terveellistä ruokaa, liikuntaa, hauskaa tekemistä, omaa aikaa, lepoa ja yhdessäoloa.

Kuulostaa ehkä hassulta, että tämmöisiä pitää suunnitella. Eikö elämä suju itsestäänkin ihan leppoisasti, kun antaa mennä vaan? Viime vuoden alusta tämän vuoden kevääseen asti me ollaan kuitenkin oltu enemmän tai vähemmän tuuliajolla. Arkirutiinit on olleet milloin mitäkin, ulkoilut pakkopullaa itselleni ja ruoanlaitto ainaista kamppailua siitä, milloin ehditään/jaksetaan kokata ja mitä syödään. Sekä mies että minä olemme kaivanneet enemmän omaa aikaa ja on oltu väsyneitä. Jatkossa toivoisin meidän osaavan järjestää elämää siten, että kenenkään ei tarvitsisi uupua ja että siitä huolimatta saataisiin tehtyä kivoja juttuja arjessa, sekä yhdessä että erikseen. Onko se mahdollista?

Helposti urautuu tekemään niin kuin on aina tehty eikä edes osaa ajatella uudella tavalla. Esimerkiksi mies iltavirkkuna voisi nähdä kavereitaan vaikka kuinka usein iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Tällöin se ei rasittaisi minuakaan mitenkään erityisesti. Jostain syystä ei olla sitä aiemmin edes hoksattu. Tämmöisiä pikkujuttuja, jotka vaikuttavat kuitenkin suuresti kokemukseen jaksamisesta ja mahdollisuuksista.

Vanhoissa tavoissa on usein vain niin tiukasti kiinni, että niistä on kamalan vaikea irtaantua. Eikä siinä mitään, hyvistä tavoista ei tietenkään tarvitsekaan päästä. Arjen kieputtaessa on jotenkin vaikea nähdä sitä omaa toimintaa ja silloin onkin ihanaa, kun joku muu vinkkaa vaihtoehtoisia tapoja toimia. Vaikka asiat olisivat toisten mielestä yksinkertaisia, itse niitä ei aina näe.

Toivon, että tulevana syksynä voitaisiin hyödyntää anopin tarjoamaa lastenhoitoapua vielä järjestelmällisemmin. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi Ukkosen hoitamista Satulinnun ollessa kerhossa, jolloin minä pääsisin omiin menoihini joka viikko samaan aikaan. Säännöllisyys on nimenomaan minulle se juttu. Samoin on menemisien ja kyläilyjen suunnittelu etukäteen. Silloin on mukava odottaa sovittuja tapaamisia ja niistä saa voimaa silloin, kun joku pännii ja rasittaa. Tilanteiden muuttuessa ja yllätyksien ilmaantuessa ystävätreffejä ja suunnitelmia voidaan sitten siirtää. Ja kun ne ovat tiedossa etukäteen, ei haittaa vaikka puhelin hukkuu koko päiväksi. Silloin ehtii vielä illallakin reagoida viesteihin.

Onko sulla jotain hyviä vinkkejä lapsiperheen arkeen? Mikä toimii teidän perheessä ja miten saatte ajan riittämään?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti