lauantai 27. tammikuuta 2018

Päiväunia, pottailua ja kävelyä!

Ukkonen (1v 4kk) on nukkunut ulkona vaunuissa niin kauan kuin muistan. Alkuviikolla oli kuitenkin niin kovat pakkaset, että oli pakko siirtää nuhainen poika sisälle nukkumaan. Tämmöisten muutosten onnistuminen aina jännittää, varsinkin kun poikanen on nukkunut niin hyvin vaunuissa ja nukahtanut upeasti iltaisin itkuitta. Sisälle siirtyminen meni kuitenkin tosi hyvin! Siitä asti onkin sitten nukuttu tuolla yläkerrassa omassa sängyssä. Unta on kestänyt joinain päivinä jopa 2,5-3h. Olen itse kokenut jonkinlaista helpotusta, kun ei tarvitse laittaa lasta tuohon pihalle itsekseen. Meidän lähellä kulkee paljon kävelijöitä ja olen halunnut valvoa ja kuulostella pojan unia aina tässä alakerrassa. On huojentavaa kun hän saa nukkua nyt sisällä. Satulinnun kanssa on sitten keksitty kaikenlaista hiljaista puuhaa tässä alakerrassa, esim. muovailua, askartelua, piirtämistä, tarrahommia, tehtäväkirjoja, välipalaa ja lastenohjelmien katsomista tabletilta.

Pottailuakin on harjoiteltu Ukkosen kanssa. Lastahan voisi istuttaa potalle kokeilemaan heti kun hän pystyy ja on siihen halukas, mutta minä olen ollut laiska tässä asiassa. Nyt kun on alettu laittaa poikaa potalle satunnaisen säännöllisesti ja aina iltaisin, menestys on ollut hieno! Hän haluaa aina pitää käsissään pikkuautoja ja lopuksi kurkistaa, tuliko mitään. <3

Wiuuu!

Ja sitten vielä kävelystä! Ukkonen on alkanut uskaltaa ottaa itsenäisiäkin askelia! Eilen käveli jo pari metriä itse. Taitoa varmasti olisikin, kunhan vain uskaltaa ottaa riskin. On päästy aika helpolla mielestäni näissä kävelyhommissa molempien lasten kanssa. He ovat kumpikin lähteneet liikkeelle suhteellisen myöhään, silloin kun järkeä on jo ehtinyt tulla hieman päähän. Ovat olleet sillä tavalla melko varovaisia ja harkitsevaisia. Mitä nyt Ukkonen kiipeilee keittiön pöydälle tuolin kautta ja sellaista. Ja muutenkin tekee aina koiruuksia, sellaisia jotka on kielletty. Mutta muuten ei ole tarvinnut pelätä että menisi suuna päänä ja loukkaisi itseään.

Minä olen kirjoittanut nyt joka päivä lapsista pienet kuulumiset heidän omiin viiden vuoden päiväkirjoihinsa. Joka päivän kohdalle tekisi mieli vain hehkuttaa, kuinka rakastan heitä ja miten tärkeitä ja ihania he ovat. Minun pienet rakkauslapset. <3 <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti