Törmäsin erääseen hyvään oivallukseen Yle Areenan ohjelmassa nimeltään Jenny+. Haluan jakaa sen teillekin. Itsestäänselvältähän tämä kuulostaa, mutta jostain syystä usein minulta unohtuu. Ja siitä taas saan itselleni pahan mielen ja huonon omatunnon ihan suotta. Tätä ajatusta voi soveltaa monilla elämänalueilla. Näin se kuuluu:
Et voi antaa toisille sitä, mitä sinulla ei ole.
Tämä on niin totta. Jos sinulla ei ole rahaa, et voi antaa sitä hyväntekeväisyyteen. Jos sinulla ei ole aikaa, et voi antaa sitä toisille. Jos sinulla ei ole jaksamista tai voimaa seistä omilla jaloillasi, et voi kävellä minnekään saati kantaa muita. Jos ei ole taitoa, et voi opettaa sitä muille. Jos et hyväksy itseäsi epätäydellisenä ihmisenä, et voi hyväksyä muidenkaan virheitä.
On turha kokea huonoa omatuntoa, jos ei ole mistä antaa. Toki joskus voi keksiä jonkun muun keinon, jolla pystyy auttamaan hädässä olevia. Paitsi jos oma elämä on kokonaisuudessaan niin sotkussa, että kaikki energia menee niiden lankojen selvittämiseen.
On aivan hyväksyttävää ja jopa suotavaakin keskittyä oman elämän elämiseen ja omiin haasteisiin. On tietenkin myös tärkeää auttaa heikommassa asemassa olevia silloin kun se on mahdollista ja järkevää. Lentokoneessakin laitetaan happimaskit ensimmäisenä omille kasvoille, sitten vasta lapsille ja muille, jotka tarvitsevat apua.
 |
| Kokonainen minuus ja muille antaminen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti