Eilen satoi ensimmäisen kerran lunta tälle syksylle. Ja ai että tuo lapsen riemu on niin käsinkosketeltavaa! Heti hihkui tyttönen nenä kiinni ulko-oven ikkunassa, että täytyy päästä tekemään lumiukkoja! Ja että kohta tulee jouluaatto ja Joulupukki! Ou nou. Heheh. Kun siis odottaa jo joulua ja on sanottu, että joulu on sitten talvella. On kyllä ollut kylmiä päiviä nyt.
Ei me ihan lumiukkoja saatu tehtyä, kun lumi suli maahan päästyään. Tytölle oli kuitenkin iso juttu sekin, että sai kerättyä lunta leikkipuiston liukumäen päältä. Puristi siitä pikkuruisen pallon käteensä ja toi sen kotiin. Hoki vain että "kyllä tämä lumi on ih-meel-lis-tä". Pieni loskapallo olisi pitänyt laittaa varastoon talteen, mutta päädyttiin jättämään se ulkosalle. Suu auki ja taivasta kohti käveli tyttö leikkipuistoon ja takaisin. <3
 |
| Viime vuonna meillä kävi naapuri pihaa tutkimassa |
Kaipaan aurinkoa ihan kamalasti. Kesä oli harvinaisen ankea säänsä puolesta. Nyt syksyllä on ollut joitain kauniitakin päiviä, mutta kesän jälkeen tarvitsisi jotain kunnollista aurinkoterapiaa. Aikaisintaan ensi keväänä vasta pidemmälle reissuun. Tähdetkin on kyllä ihania. Nyt parina iltana oon tajunnut kuikuilla taivaalle ja on ollut hieno tähtitaivas.
Joulusuklaat on muuten tulleet kauppoihin ja kaiken muunkin joulukrääsän määrä alkaa kasvaa joka puolella. Naurahtelin huvittuneena asialle vielä pari viikkoa sitten, mutta nyt kun katson kalenteria niin itse asiassa marraskuu on ihan kohta täällä. Ja ainakin minun elämässä viikot menevät niin älytöntä vauhtia, että pian varmaan se joulukuukin jo alkaa. Ihan ihmeellistä! Minne tämä lokakuu on huvennut?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti