Megapostaus synttäreistä ja vegaanisesta leivonnasta

Nyt vihdoin asiaa pienen 1-vuotiaan Ukkosen synttärijuhlista! Ehdin jo unohtaa, että tämä jäi julkaisematta ja viikot vaan vierii. Mitäpä tuosta, vaikka tämä tulee lähes kuukauden myöhässä.

Minulle on tärkeä juhlistaa lasten synttäreitä. Mikäs sen kivempaa kuin hengata hetki läheisten kanssa, leipoa ja ilostuttaa lapsia juhlameiningillä. Hauskaa että saadaan järjestää alkukesän juhlat Satulinnulle ja syyskestit Ukkoselle: niissä on erilaiset tunnelmat. Pikkusankari oli tomera ja touhukas juhlaisäntä. Aluksi meinasi kovasti vierastaa pappaa, mutta tottui juhlien myötä. Poika oli ollut muutenkin vähän reppanainen edellisinä päivinä, kun alas oli tullut pitkästä aikaa hammas.

Panda ja Ryhmä Haun Halti

Keltaista

Heliumpallot alkavat nyt olla jo kärsineitä. Ostettiin ne Confetista pari viikkoa ennen juhlia. Pitkään ovat kestäneet. Ukkosen pandapallo vielä kohoaa kohti kattoa vaan Satulinnun Halti-koira ja Kaja-koira viistävät jo maata ja pallo sotkeentuu minun jalkoihin ärsyttävästi missä milloinkin. Tavallisiakin ilmapalloja meillä oli, vaikka en niistä itse tykkää. Pelkään että ne poksahtavat lasten kasvoille tai minne tahansa, kuten kaktukseen, niin kuin kävikin. Ja jos eivät poksahda, säilyvät rasittavan pitkään ja vievät tilaa. Kaikessa hiljaisuudessa niitä sitten katoilee salaperäisesti Satulinnun kerhopäivinä... Muita juhlakoristeluja olivat esim. keltaiset ruusut, kynttilä, koristepallot seinällä sekä värikäs viiri keittiön seinällä. Ostin viirin neljällä eurolla Prismasta, kun ei ollut aikaa askarrella itse. Tykkään siitä paljon ja se jo päätyikin Ukkosen huoneen seinälle.

Kaikkea ei tarvitse tehdä itse

Suklaa-kaurakeksit

Juhlasiivoaminen oli taas samanlaista kuin ennenkin. Ennen imurointia täytyy kerätä lelut lattioilta ja välillä laittaa ruokaa ja pyykkiä ja tiskiä ja sitten kun vihdoin on imuroitu, ei jaksa enää mopata lattiaa. Ja sitten onkin jo taas lelut levitetty. Päätinkin sitten, että joulusiivous kyllä teetetään jollakin siivousfirmalla. Itse asiassa haaveilin heidän palveluistaan tässä jo aiemminkin. Moni ei ymmärräkään, miten paljon sotkua näistä lapsista tulee. Meillä lentävät joka päivä maidot, hedelmäsoseet, kastikkeet ja sormivärit pitkin seiniä ja kodin siivoamisesta saisi tehtyä kokopäivätyön, jos vaan haluaisi. Pissat kaatuvat potasta lattialle, Talk-murut murskaantuvat sukan alla sekä syyslehdet täyttävät eteisen ihan jokaisena päivänä. Nautin siististä ja huolitellusta kodista, mutta olen joutunut sopeutumaan tähän väliaikaiseen tilanteeseen arkena. Juhlissa haluan kuitenkin, että koko koti kiiltää edes sen hetken, että saadaan vieraat sisälle ovesta. :D

Tykkään leipoa. Juhlaleipomiset ovat minulle jonkinlainen kunnia-asia, kunnioituksen osoitus vieraita kohtaan. On ihana suunnitella etukäteen, mitä leipoisi rakkaille ja millaisia koristeita tekisi. Paras hetki on, kun vieraat ovat tulleet ja saan tuoda kakun pöytään ja kutsua ihmiset kahville. Ja kun lapset viihtyvät ja itse saan vihdoin juoda kupposen kahvia ja jutella vieraiden kanssa. Ja kun vieraat ovat lopulta lähteneet, on hyvä mieli siitä, että juhlat onnistuivat ja olivat rennot ja kotoisat. 

Tällä kertaa leivoin paljon vegaanisia juttuja, koska halusin niiden sopivan mahdollisimman monelle. Kerrankin tein vähän rohkeammin sellaisia leivonnaisia, joita itse halusin tehdä. En niin kauheasti ajatellut, että mitä vieraat toivovat. Halusin kokeilla tiettyjä reseptejä ja myös haastaa juhlavieraita maistelemaan uusia makuja.

Suolaisiksi herkuiksi päädyin tekemään soijarouheesta, sipulista, herkkusienistä ja fajitas-mausteesta sarvia. Niissä oli sämpylätyylinen pehmeä taikina, jonka nappasin Chocochilin tästä pestosarvien ohjeesta. Pestosarvetkin olivat hyviä, tuli niitäkin kokeiltua itselle ennen juhlia, mutta ajattelin tuon soijarouhetäytteen olevan helpompi sekasyöjille. Soijarouhetäytteen ohjeen löysin täältä. Se muuten sopii älyttömän hyvin myös tortillojen täytteeksi. Söin niitä juurikin tänään, nam! Vähän vähensin tacomausteen määrää.

Näppärä tehdä

Nämä ei kaipaa mitään voitelua

Sarvien lisäksi tein kaksi pellillistä vegaanista kasvispiirakkaa, jonka ohjeen löysin täältä. Alunperin ohje on k-ryhmän nettisivuilta, mutta käyttämässäni reseptissä määriä oli jo valmiiksi muokattu uunipellille sopivaksi. Itse laitoin vielä vähän enemmän noita mausteita kuin tuossa ohjeessa on ja tein tavallisista vehnäjauhoista, koska ei ollut tarvetta gluteenittomalle. Hyvää ja maistuvaa tuli ja vieraillekin upposi! Piirakka oli kauniin värikästä ja pohja juhlavan murea. Pysyi hyvin koossa vaikka oli melko ohut. Oli helppo leikata pieniin paloihin. Kokeilepas tätä ohjetta! Soijajugurttia kokeilin piirakkaan nyt ekaa kertaa ja sekin oli hyvä kokemus. Tällä ohjeella teen varmasti toisenkin kerran. Ehkä kokeilen jotain muitakin kasviksia siihen. Tai uunissa paahdettuja juureksia. Laitoin ohjeen vielä tämän postauksen loppuun.

Menossa uuniin

Valmiita paloja

Tein myös kakkuja. Yhden turvallisen kermakakun mansikkatäytteellä ja suklaakuorrutuksella sekä kaksi vegaanista kakkua. Harmitti, kun halusin kuorruttaa kermakakun sysimustalla sokerimassalla ja koristella sen tekemilläni keltaisilla sokerikoristeilla, mutta kuorrutus vaan halkeili ja tomusokeri loppui ja massaakin taisi olla liian vähän. Kakusta olisi tullut niin hieno! Aika nopeasti kuitenkin sitten luovutin ja kipaisin polkupyörällä lähikaupasta purkin kermaa ja pari levyä suklaata. Niistä tuli helppo ja hyvä suklaakuorrute. Kakku ei ollut maultaan tällä kertaa erityisen ihmeellinen. Ehkä käyttämäni mansikat olivat jo vähän syksyisen mauttomia tai kostutusta oli liian vähän.

Kakuissa olen luottanut Kinuskikissan ohjeisiin. Vegaaniset kakutkin olivat tällä kertaa Kinuskikissa leipoo -kirjasta ja hyviä kyllä tuli! Varsinkin suklaakakku nimeltään Spesiaalikakku oli mainio. Sen pohja ei tosin pysynyt kasassa kun kunnianhimoisesti yritin leikata sen ohjeen mukaisesti kolmeen osaan. Kakkupohjan reunat olivat jämäkät ja keskiosa pehmoista ja kosteaa, melko tiivistäkin, superherkkusuklaista kakkumassaa. Maut olivat kyllä kohdallaan ja koko kakku oli tosi suklaisa. Täytteeseen upotetut kirpeät puutarhavadelmat olivat herkullisia. Seuraavalla kerralla vielä enemmän vadelmia joukkoon ja kakku vain kahdeksi kerrokseksi. 

Toinen vegaaninen kakku oli nimeltään Marjakori. Se onnistui myös hyvin. Itse en kauheasti innostu kauravispin mausta, joten ensi kerralla teen soijakermasta senkin. Vaan kyllä sekin kelpasi vieraille ja kyllä minäkin siitä ihan tykkäsin, mutta kaurakerman maku paistoi sieltä vähän läpi. Kaunis ja helppo kakku silti!

Suklaata ah!

Marjakori

Lisäksi tein suklaa-kaurakeksejä ja tarjolla oli myös lakuja sekä itse tekemiäni rocky road-suklaapaloja. Ne saavat aina kehuja ja iso rasiallinen hupenee meidän omassakin käytössä ihan pikavauhtia. Siksi niitä tehdäänkin vain kerran-kaksi vuodessa. Niihin kun uppoaa helposti useampi suklaalevy ja iso kasa Ässämixejä ja poppareita ja pieniä vaahtokarkkeja, nam! 

Nam nam

Juhlat olivat taas tosi kivat! Oli mukavaa, että vieraat tulivat vähitellen ja porrastaen. Näin meillä oli enemmän aikaa jutella kaikkien kanssa ja tilakin riitti paremmin. Silti kaikki ehtivät myös nähdä toisensa. Poikanen sai hyviä lahjoja, vaikka ei me noiden lahjojen perään ollakaan. Minusta on mukavaa, kun meidän läheiset eivät laita liikaa rahaa meihin. Pienikin muistaminen on ihana. Säästän kaikki synttärikortit muistoksi. Valokuvista ja vieraskirjasta on myös hauska muistella, että tulipa vaan juhlittua!

Vegaaninen kasvispiirakka (pellillinen)

Pohja

150 g maidoton margariini

n. 5 dl gluteeniton jauho tai muu jauho

¾ tl suola

4,5 rkl kauramaito / soijamaito / vesi

Täyte

4 kpl valkosipulinkynsi

2 kpl punasipuli

1 kpl punainen paprika

1 kpl keltainen paprika

2 dl vihreitä / mustia oliiveja

1,5 dl aurinkokuivattuja tomaatteja

0,5 tl basilika (laitoin enemmän)

0,5 tl oregano (laitoin enemmän)

1 tl suola

mustapippuria (unohdin laittaa, ei haitannut :D)

4,5 dl soijajogurtti (käytin Alpron jugurttia)

Valmistus (30 - 60 min)

1. Nypi margariini, jauhot ja suola. Lisää neste ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. (Minä käytin vettä, toimi hyvin. Taikina oli helppo tehdä käsin, kun margariini oli maidotonta sinistä Keijua.)
2. Painele taikina leivinpaperilla vuoratun pellin pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200-asteisen uunin alatasolla 10 minuuttia. (Ei riittänyt taikinaa meidän pellin reunoille, mutta se ei haitannnut, koska täyte ei ole löysää. Pehmeä taikina oli kyllä ihanan helppo painella paperille, ei jäänyt sormiin kiinni.)
3. Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuutioi paprikat. Kuullota sipuleita öljyssä pannulla. Lisää paprikakuutiot ja kuullota reilu 5 min. Lisää aurinkokuivatut tomaatit, oliivit ja mausteet. Levitä täyte piirakkapohjan pinnalle. Levitä täytteen päälle tasainen kerros soijajogurttia. Rouhi vielä hieman mustapippuria pinnalle. (Valutin öljyisiä aurinkokuivattuja tomaatteja vähän aikaa siivilässä, mutta jonkin verran öljyä jäikin. Se toi kyllä hyvää makua ja täyteläisyyttä piirakkaan.
4. Paista piirakkaa täytteineen vielä n. 40 minuuttia. Tarjoa piirakka jäähtyneenä.