torstai 21. joulukuuta 2017

Jouluhääräilyä

Viime päivät on olleet ihan jouluisia. Kuusihan me haettiin jo lauantaina, tavoistamme poiketen saatiin se jo niinkin aikaisin. Oon ollut kuusesta tosi onnellinen ja tuossa vieressä se nytkin loistaa. Satulinnun kanssa koristeltiin se samantien. Pitkään olen halunnut kokeilla viljeltyä kuusta ja tällä kertaa se toteutui, kun käytiin ensimmäistä kertaa ikinä kuusikaupoilla. Aiemmin meillä on ollut perinteinen metsäkuusi. On ollut tosi helpottavaa laittaa kuusi näin aikaisin. Ei ole tarvinnut stressata sitä enää saati käyttää siihen aikaa tässä juuri ennen aattoa.

Tällä viikolla Satulinnulla oli vielä yksi kerhopäivä sekä joulujuhla yhtenä iltana. Juhla oli tosi kiva ja neiti esiintyi, lauloi ja leikki onnellisena ja rohkeana muiden kanssa. Pikkumies Ukkonen konttaili ja kiekui ympäriinsä sekä leikki muiden lasten joukossa iloisena ja keskittyen. Yksi iltapäivä meni liikuntakerhossa ja joitain ystäviäkin on ehditty näkemään, ei tosin kaikkia. Viimeisiä lahjoja paketoitu ja tehty pullaa, rocky roadia ja joulutorttuja pakkaseen. Tein tortut taas kerma-voitaikinasta ja hyviä tuli! 


Joululaatikoita olen tehnyt pakkaseen vähitellen. Itselle ne on sellainen joulun must-juttu. Viime vuonna tilasin ne eräältä yrittäjältä, mutta tällä kertaa en jaksanut ajatella asiaa ajoissa. Ja mikäpä tässä on näitä ollut tehdä, kun itselle saa tehdä ja oppii siinä samalla.

Porkkana- ja bataattilaatikot oli helppoja tehdä, mutta tuo eilinen imelletty perunalaatikko on aina vähän sellaista henkimaailman hommaa. Vaikka oikeasti netissä on ihan hyvät ohjeet imellyttämiseen. Minun vehnäjauhoilla terästetty perunamössö ei ollut imeltynyt tarpeeksi kolmessa tunnissa, joten jätin sen vielä yöksi uuniin. Olin pitänyt sitä varmaan liian matalassa lämpötilassa. Aamulla se oli selvästi löysää ja makukin oli imelämpi, ei kuitenkaan ehkä yhtä hyvä kuin viime vuonna. Mausteiden jälkeen olin kuitenkin ihan toiveikas, että saan jouluaattona syötävää perunalaatikkoa. Bataattilaatikon tein Keittiökriitikon ohjeella, se on jo testattu tosi hyväksi reseptiksi. Sitä pääset kurkkaamaan painamalla tästä. Suosittelen lämpimästi! Porkkanalaatikossa sovelsin kahta eri ohjetta ja maustoin oman fiiliksen mukaan. Kiehu-maitojuoma oli siinä suuri apu, koska yleensä aina poltan maidon pohjaan riisipuuroa tehdessäni. En ymmärrä, miksi siinä aina käykin niin, vaikka sekoitan pohjia myöten ja vahdin ja kärppänä olen. Lanttulaatikon aion vielä vääntää sellaisesta puolivalmiista kaupan massasta.

Meillä menee jouluruokamieltymykset aivan ristiin miehen kanssa, joten meidän kaapista löytyy jouluna monenlaista ruokaa. Mies tykkää kinkusta, karjalanpaistista, makaronilaatikosta ja punajuurisalaatista. Minä taas kasvislaatikoista ja rosollista. Ilman niitä ei joulu tule. Lasten mielipiteet nyt vaihtelevat päivän sään mukaan. Pääasia että maistellaan uusia juttuja. 

Pitkästä aikaa en ole jouluna raskaana enkä myöskään imetä. Voin siis juoda ja syödä ihan mitä haluan. Tätä ei ole tapahtunut neljään vuoteen! Voin vaikka juoda punkkua tai syödä mausteisia pipareita ja lanttulaatikkoa, miten ihanaa!


Joululaulujakin on kuunneltu ja lauleltu. Tonttuja "nähty" ja joululahjoja kolmevuotias kyllä jo odottaa kovasti. Hän toivoi lahjaksi ilmapallokimppua, joka annettiinkin hänelle jo viikonloppuna, kun oli kätevää hakea se kauppareissun yhteydessä. Joulukalenteria on avattu päivittäin ja Ukkonenkin on ollut tarkkana, että saa näpertää oman kalenterinsa luukkuja auki isosiskon seurassa. Enää ei voi jättää pienintä ilman. Sanomista tulee, jos toiset ottavat jotakin ja hän ei saa. Yritetty pitää kotiakin suht siistinä, ettei olisi lauantaina kauheasti siivoamista. Lattioita olen vähän pessyt yläkerrassa, öö varmaan ensimmäistä kertaa vuoteen.

Huomenna mennään ottamaan influenssarokotukset lapsille kun tajusin yhtäkkiä haluavani ne ennen joulua. Minun vanhemmat tulevat myös ehkä kylään. Iltapäivällä toinen mummu tulee hoitamaan lapsia, jotta saadaan haettua kätevästi tuoretuotteet ruokakaupasta aattoa varten. Lauantaina meillä on vielä leikkitreffit Leon leikkimaassa ja mies vie lapset varmaan papan luokse syömään. Minäkin tykkäisin, mutta kotonakin on varmaan hommaa ja pieni yksin oleminenkaan ei olisi pahitteeksi.

Luin jostain hyvän artikkelin, jossa puhuttiin joulun viettämisestä omalla tavalla. Siinä muistutettiin, että jokainen saa viettää joulunsa siten kuin haluaa. Että isovanhemmilla ei ole velvollisuutta järjestää koko suvulle suurta meluisaa joulutapahtumaa kotonaan tai että pariskunnat saavat olla kahdestaan vaikka koko joulun jos haluavat. Tai että joulua ei ole pakko viettää ollenkaan, jos ei siitä välitä. Tai että lapsiperheet saavat luoda omia joulutraditioitaan vapaasti eikä vanhempien sukupolvien tavoista tai toiveista tarvitse välittää. Jokainen saa päättää itse eikä kenenkään tarvitse esim. sukuloida koko jouluaan jos ei itse tahdo tai jaksa. Mekin on vietetty joitain jouluja ajaen ympäri kaupunkia ja seutua, käyty joka paikassa. Kivaahan sekin on ja se on ollut silloin tärkeää, mutta ei kovin rauhaisaa. Nykyään nautin pysähtymisestä ja kiireettömyydestä, siitä kun ei ole aikatauluja. Kyläillä ehtii toistekin. Kukin tyylillään ja omatkin toiveet voi vaihdella tilanteen mukaan.

Ihana kun kohta on joulu ja kaikki valmista! Minulle joulutunnelmaa tuovat nimenomaan kuusi, kynttilät, jouluruoat, kodin järjestys ja perheen kanssa oleminen. Niitä kaikkia luvassa jes!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti