torstai 5. syyskuuta 2019

Vyöhyketerapiassa

Oon pitkään halunnut kokeilla vyöhyketerapiaa ja tässä töiden alettua ajattelin, että kaikki rentoutuminen olis nyt plussaa. Niinpä varasin ajan kehutulle terapeutille, joka kävi aikoinaan hoitamassa meidän esikoisvauvaakin kerran-pari.

Aluksi juteltiin muutamalla sanalla homman ideasta ja varmistettiin, ettei hoidolle ole esteitä. Yllätyksenä mulle tuli, että ei tarvinnut maata vaan sain istua nojatuolissa käsittelyn ajan. Samalla keskusteltiin kaikesta mitä tuli mieleen, lähinnä terveydestä ja hyvinvoinnista.

Mulla oli suunnilleen koko päivän särkenyt päätä ja olin vähän huolissani, mitä tapahtuu. Jo ensimetreillä päänsärky lähti kuitenkin vaimenemaan.

Terapeutti käsitteli molemmat jalat erikseen aloittaen oikeasta. Hoito ei sattunut. Hän kyllä paineli mun jalkoja voimakkaasti ja joku muu olisi voinut kokea sen ehkä kipeänäkin. Mulla ei kuitenkaan suurempia jumeja ollut missään, joten lähinnä vaan nautin.

Hoidon jälkeen olo oli rentoutunut, keventynyt ja tyytyväinen. Rintakehässä tuntui lämpöiseltä ja tunne oli seesteinen loppuillan. Pääsin ajoissa nukkumaan ja nukuin aamuun asti. Siis puoli seitsemään, jolloin herään itekseni.

Vyöhyketerapiassa oli mielenkiintoista ja rentouttavaa. Tykkäsin tosi paljon luontevasta vuorovaikutuksesta terapeutin kanssa. Voisin mennä uudestaan.