sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Äitienpäivän puuhia ja vähän eilisenkin

Tämän päivän meininki muuttui olennaisesti, kun miehen harrastusmenot peruuntuivat ja saatiinkin viettää päivä yhdessä. Ihanaa!

Heti aamulla Satulintu toi minulle kortin, jonka olivat isänsä kanssa askarrelleet. Äidin kuva ja kauniita sanoja. Ne sulattivat sydämen. 💓 Olen sanonut miehelle, että mitään muuta äitienpäivämuistamista en tarvitse, mutta lapsen tekemä kortti tai piirustus olisi minulle aarre. Myös kerhossa tehty äitienpäiväkortti oli tosi hieno. Kortit ovat ilostuttaneet koko päivää.


Tänään ei ole satanut lunta, jes! Tämä kevät on ollut ihan hullu. Monena päivänä peräkkäin on ihan tuiskunnut. Toki se on sulanut heti maassa. Lapsi on tietysti vain innoissaan. Voi kun osaisikin ottaa hänestä mallia. Tänään paistoi myös aurinko. Oli keväinen fiilis.

Aamulla pakkasin pienet eväät mukaan ja lähdettiin kivaan Mäki-Matin perhepuistoon. Sinne on lyhyt matka, mutta eväät tekevät retkestä erityisen. Kiipeilytelineessä, hämähäkkikeinussa, hiekkalaatikolla, tiipiissä sekä isossa kiikussa eväitä syöden. Olipa mukavaa! Innostuttiinpa jopa poikkeamaan kaupungilla ja syötiin pehmistä Kirkkopuiston kahvilassa Ukkosen nukkuessa vaunuissa.




Kotipihassa puuhailtiin vielä hiekkalaatikolla ja puutarhahommissa, kunnes miehen kaveri tuli käymään. Myöhemmin mies jatkoi vielä mustikkapensaiden istuttamista ja pupuverkon asentamista. Minä soittelin pitkästä aikaa pianoa, Ukkonen harjoitteli punnerruksia ja Satulintu maisteli multaa takapihalla. Iltasella lämmitettiin sauna ja syötiin perinteiset iltapuurot. Ukkonen söi tosi suuren määrän sosemaista vauvanpuuroa. En uskaltanut imettää enää, kun yritti purra pari kertaa. Onneksi ei tullut haavaa. Maito heruu taas hitaasti. Parina yönä imetyksiä on ollut harvemmin: se vaikuttanee heti. Plääh.

Huomenna otan taas rennosti lasten kanssa. Lupasin Satulinnulle, että maalataan paperille Martti-auto, Salama-auto sekä vihreä pupu. Hyvällä säällä ulkoillaan ja nautitaan siitä että ei tarvitse kokata. 

Eilinen veikin voimia, kun olin yksin lasten kanssa. Siksi huomenna lepoa. Tylsää ei kylläkään ollut, sillä tulin täyttäneeksi päivän kaikella kivalla. Aamupäivällä innostuin leipomaan pullaa (!) ja sain vanhempani Pohjanmaalta sitä syömään. Iltapäivällä pyysin vielä ystäviä pienentämään pullavuorta. Oli mukavaa, vaikka oltiin tosi väsyneitä koko perhe. Juuri ennen nukkumaanmenoa Ukkonen vielä oksensi makkarin lattialle. Onneksi Satulintu on tottunut istuskelemaan rauhassa iltapotalla tarrakirjaa selaillen, joten sain siivottua jäljet. Molemmat lapset nukahtivat välittömästi. Lasten nukkuessa vaihdoin meille lakanat ja söin iltapalaa. Menin itsekin aikaisin nukkumaan ja hyvä niin, koska tänä aamuna pieni kUkkonen kiekui meidät hereille tasan klo 5:40. Maitokaan ei enää pikkumiestä saanut uneen. Lelua kouraan ja omat silmät hetkeksi kiinni. Huoh. Näistä aikaisista aamuista on nyt pelottavasti alkanut tulla tapa...

Nyt silmät on raskaat. Tietokone kiinni ja miehen kainaloon. Ehkä vähän iltapalaa. Hyvä päivä tänään. Onni olla äiti. Kiitos ja hei.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti